sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Paksusti voidaan

Mietin hetken, että kehtaanko edes enää kirjoittaa tänne blogin puolelle. En vain jotenkin enää saa itseäni niskasta kiinni, että jaksaisin postata yhtä ahkerasti kuin joskus aiemmin. Silti aina välillä kaipaan blogin päivittämistä. Jotenkin ei nykyään edes tule oltua koneella juurikaan. Päivät menee ihan muihin juttuihin, ja nettipäivitykset teen puhelimella. Ja voipi olla, että arkihommat tässä vain lisääntyvät lähiaikoina, kunhan tämä masuasukki (pahoittelen jos joku inhoaa kyseistä sanaa) täältä päättää tulla ulos :D. 

Joulu meni hujauksella ohi. Ei jotenkin tänä jouluna ollut kunnon joulufiilistä, koska lunta sai taas odotella ja muutenkin minulla oli vain neljän päivän joululoma. Ei siinä kauaa kerennyt relata. Olimme perheeni luona viettämässä aattoa ja muina päivinä sitten tuttavilla ja omassa kodissa. Sain ihania joululahjoja, lähestulkoon kaikki mitä listassa oli, vaikka tarkoitus oli että siitä saa valita minkä hankkii. Mieheni päätti pelata varman päälle ja hankki kaiken :D. Lapset saivat myös kivoja lahjoja ja mielestäni juuri sopivasti. Inhoan semmoista, jos lahjoja annetaan vain sillä periaatteella, että niitä on oltava mahdollisimman paljon. Enemmin vähemmän lahjoja, joilla on jokin merkitys ja joita on toivottu. Inhoan muutenkin turhaa krääsää ja kannatan enemmän minimalismia kuin yltiöpäistä tavaran haalimista. Haluaisin lapsillekin yrittää opettaa samaa. Vähemmälläkin tulee toimeen. Ei lastenhuoneen tarvitse olla leluilla vuorattu. 

No se joulusta.. Sopivasti sitä luntakin alkoi tulla sitten uuden vuoden jälkeen, pakkasista puhumattakaan. Onneksi itse pääsin karkuun tammikuun alussa kovia pakkasia, nimittäin Dubaihin. Meillä oli äidin kanssa semmoinen 10pv:n reissu Dubaissa. Oli juuri sopivan lämmintä 25-30maks. ja illat vähän viileämpiä. Tekemistä riitti oikein hyvin, tylsää ei ehtinyt olla. Jalat kyllä kiittivät monena iltana, näyttivät nimittäin kunnon tankeilta :D Sitä se helle ja raskaus teettää. Yllättävän hyvin jaksoin kuitenkin porskuttaa äidin mukana. Ja loppulomasta kun "pakolliset" nähtävyydet oli nähty, niin kerkesi vielä rentoutumaankin ihan vain aurinkoa ottaen, uiden ja frapuccinoista nauttien. Vaikka loma oli ihan mukava, niin en kyllä Dubaihin enää uudelleen lähtisi. Hinnat olivat jopa korkeampia kuin suomessa, liian ehkä ökymeininkiä meikäläiselle. Koko ajan rakennettiin uusia pilvenpiirtäjiä, joka toinen ajoi jollain porchella,lamborginilla tms., uusia tekosaaria rakennettiin jne. Kukaan ei osannut karttaa, kun halusimme jonnekin niin neuvottiin vain että ottakaa taksi. Me olisimme halunneet kävellä, mutta paikallisille tuo asia tuntui olevan vieras käsite, kävely nimittäin? Eihän Dubaissa edes ole jalkakäytäviä. Raskaana ollessa sain erityishuomiota, siten että pääsin aina istumaan ja minua kohdeltiin ystävällisesti. Sen sijaan muuten naisia ei juurikaan huomioitu. Miehen aina olivat tunkemassa ensimmäisenä ovista, naisille ei pidetty ovia auki, ei kiitetty tai tervehditty kaupan kassoilla juurikaan. Nämä olivat asioita, jotka hieman sapetti.. Siisteys oli kyllä luksusta ja turvallisuus taattua. Joka nurkalla oli aina oma siivoajansa, kaupassa joka käytävällä oma myyjänsä, hotelleissa joka laukuille kantajansa jne. Dubaissa on melko kovat rangaistukset kaikesta ja vartijoita joka puolella, jonka vuoksi koin oloni siellä hyvin turvalliseksi. Metrossa esimerkiksi purkan jauhaminen oli kiellettyä. :D Noh tämän enempää en nyt aiheesta jaksa kertoa.. Tulipahan käytyä, levättyä, aurinkoa otettua.. kaikkein parasta oli kuitenkin kotiin paluu. Viimeiset päivät oli jo itku herkässä kun halusin vain kotiin omien murusten luokse. Sitä osasi ainakin seuraavan viikon taas arvostaa arkea ihan eri tavalla. Eli kyllä se ero toisinaan hyvää tekee <3

Nyt ollaan vietetty sitten meidän neidin 4v. Frozen juhlia, vatsa herkuista pullollaan.. ja ehkä ihan muustakin syystä. Vielä 2,5vkoa äitiyslomaan. Sitä on kyllä odotettu. Huomaa, että koko ajan vain haastavampaa puuhastella tämän kasvavan mahan kanssa. Erityisesti töissä. Mutta yritän siitä huolimatta sinnitellä loppuun asti. 













4 kommenttia:

  1. Ihanaa kun jaksoit kertoa kuulumisia. Niitä odoteltu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 pitää koittaa tsempata jatkossa!

      Poista
  2. Ihanaa kuulla pitkästä aikaa kuulumisia!! Kohta on onneksi kevät täälläkin ja alkaa aurinko näkyä enemmän :) Tsemppiä loppuraskauteen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu kyllä tuolla kevätauringolla on piristävä vaikutus <3 sitä odotellessa.

      Poista